Matti Jurva - Savonmuan Hilima

Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa!

Juna vislas just poes Kouvvolasta

ja se jytkyttelj Kuopijoon päin

vaunun sillalla yhtä tyttölasta

minä jututtammaan jootessain jäin

Niin hohtavat olj helemet niin kaalalla sen

Ja se punavärj olj huulilla luonnollinen

Kertosäe:

Niin kaanis oli ilima

mutta kaaniimpi oli Hilima

niin hempeesti helema sillä tuulessa heilahtelj

Voe voe kun sais tuntee

nuo tuhannet tunteet

jotka silloin minun sielussain aelahtelj

Juna Kuopijoon kun tulj asemalle

siinä tillaukset tehtiin myö niin

jotta puistoon sen ison koevun alle

huomenillalla suavuttaisiinj

Mutta Hilima, tuo Hilima ei tullunnakkaan

minä iteksein sain jiähä vua uottelemaan

Kertosäe.