Matti Jurva - Kaunis Veera, eli Balladi Saimaalta

Sätkät, sätkät, parrun pätkät

sinisellä Saimaalla seilattiin,

poijat, jätkät, pitkät pätkät,

kaunista Veeraa me katseltiin.

Ja sen tervahöyryn nimi

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Kaunis Veera se laivaan nousi

Saimaan kanavalla juu,

tuli, tuli kahvin keittäjäksi

kuukausipalakalla juu.

Veera oli kulkija luonnoltaan,

Veera oli tumma jo heimoltaan.

Veera meiltä jätkiltä järjen vei,

kun Veera sano kaikille "kamma ei".

Hytkyt, nytkyt, hytkyt, jytkyt,

laineet ne laivaa kiikutti,

voi kuinka kummasti tumma tyttö

poikien tunteita liikutti.

Veeraa tanssitti kippari vaan,

Veera hänet vangitsi katseellaan,

Veera sanoi toisille: "kiitos ei",

Veera meiltä jätkiltä järjen vei.

Ja sen tervahöyryn nimi,

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Kyllä me poijat kummasteltiin,

mikä oli meihin tullu,

kun joka mies oli kuin järkeä vailla

ja Kippari pähkähullu.

Puksut, puksut, lyönnin muksut,

Veeran vuoksi me annettiin,

Puumalan rannassa komiata poikaa

tohtorin luokse jo kannettiin.

Lappeenrannassa laivahan astui

vieras, pitkä ja tumma mies.

Veeran korvaan kuiskutteli,

mitähän se meinasi, vieras mies?

Sitähän se meinasi, sitähän se ties,

vieras meiltä sen Veeran vei.

Turhaan, turhaan me vuoteltiin,

Veera ei luoksemme palannut ei.

Poijat, jätkät, pitkät, pätkät,

voi, kun me kaihoa kannettiin.

Puksut, puksut, lyönnin muksut

toisille anteeksi annettiin.

Veera oli kulkija luonnoltaan,

Veera oli tumma jo heimoltaan,

Veera sano kaikille ”kamma ei”

ja Veera meiltä jätkiltä järjen vei.

Ja sen tervahöyryn nimi,

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.