Hän sanoi, minä olin seitsemän ja sinä olit yhdeksän
Katselin sinuun kuin tähtiin jotka loistivat
Taivaalla, suloiset valot
Ja iseillämme oli tapana vitsailla meistä kahdesta
Kasvamisesta ja rakastumisesta ja äitimme hymyilivät
Ja pyörittelivät silmiään ja sanoivat oh my my my
Vie minut takaisin takapihan puun majaan
Sanoit että voisit hakata minut, olit minua isompi
Et koskaan hakannut, et koskaan hakannut
Vie minut takaisin siihen kun maailmamme oli yhden korttelin laajuinen
Yllytin sinua suutelemaan itseäni ja pakenin kun yritit
Vain kaksi lasta, sinä ja minä...
Oh my my my my
No, olin kuusitoista kun yllättäen
En ollut se pieni tyttö jonka ennen näit
Mutta silmäsi loistivat yhä kuin suloiset valot
Ja isellämme oli tapana vitsailla meistä kahdesta
He eivät koskaan uskoneet että rakastuisimme oikeasti
Ja äitimme hymyilivät ja pyörittelivät silmiään
Ja sanoivat oh my my my...
Vie minut takaisin puronpohjalle minne päädyimme
Kahden aikaan yöllä ajaessamme autollasi ja tarvitsin vain sinut vierelleni
Vie minut takaisin siihen kun riitelimme ihkaensimmäistä kertaa
Kiinnipaiskautuviin oviin suudelmien sijasta
Valvoit ulkona aamunkoittoon asti
Oh my my my my
Muutama vuosi oli kulunut ja tullut takaisin
Istuimme lempikohdassa kaupunkiamme
Ja sinä katsoit minuun, menit yhden polven varaan
Vie minut takaisin siihen kun kuljimme kirkon käytävää
Koko kylä tuli sinne ja äitimme itkivät
Sinä sanoit 'tahdon' ja niin minäkin
Vie minut kotiin missä tapasimme niin monta vuotta aiemmin
Tuudittaisimme vauvojamme juuri sillä kuistilla
Kaiken tämän jälkeen, sinä ja minä
Minä tulen olemaan 87, sinä 89
Katson yhä silmiisi kuin tähtiin jotka loistavat
Taivaalla, oh my my my...