Maija Vilkkumaa - Ingalsin Laura

Niin sä tulit varhain väsyksiin

petyit niihin puheisiin

joissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä ei

Kouluun sä menit silmin vihaisin

ne sanoi lapsi on sekaisin

ja olisit nyt paremmin

jos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinen

niin kaikki on helpompaa

muuten joudut katumaan

ja sä mietit

Ne ei tahdo mua

ne tahtoo Ingalsin Lauran

essussaan kiltisti tottelemaan

mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran

vielä joskus teen niin kuin huvittaa

ja niitä kaduttaa

Tänään sä et jaksanut enempää

muiden katseet aina kuin jää

joskus perään ne huutaa sä oot hullu hullu hulluhan sä oot

niin sä päätit lähtee ennen kuin lyöt

pakkasit meikit, ketjut ja vyöt

ja keskeneräiset kirjoitustyöt

ja ruotsinopettajan Visan

jonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseen

sillä sä pääset Lontooseen

ja sä mietit

Ne ei tahdo mua

ne tahtoo Ingalsin Lauran

sietämään kaiken ja anteeks antamaan

mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran

vielä joskus teen niin kuin huvittaa

ja niitä kaduttaa

Ne ei tahdo mua

ne tahtoo Ingalsin Lauran

sietämään kaiken ja anteeks antamaan

mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran

vielä joskus teen niin kuin huvittaa

ja niitä kaduttaa