Nimesi, jonka huuleni
Pitävät yhä salassa,
Antaa kyynelteni kimaltaa
Enkä saa enää tilaisuutta
Sanoa sulle "rakastan sua"
Vaikka säilytän sen aseena
Tiedätkin, että olen kohta edessäsi
Kuromassa umpeen kaikki ne sanat,
Jotka lienen salaa unohtanut uskoa
Silloin, kun suunniteltiin ikuisuutta
Jätinkin sydämeni kauaksi täältä
Rimpuillessani jahkailijan käsissä
Murehtimatta, katumatta, lähden hakemaan häntä
En tiedä, kannattaako mun puhua sulle tästä
Jätinkin sydämeni kauaksi täältä
Valssatessani jossain päin maatasi
Katumatta, kannattaakohan meidän aloittaa
Tarinaa, jos meidän on pakko erota
"Ei ikinä, ei enää ikinä", kirjasin seinälle
Mukiloidun olemassaolon
Niinä hetkinä, jolloin en hoivannut haavojani
Erehdyksessä taikka unohduksessa
Tiedätkin, että olen kohta edessäsi
Kuromassa umpeen kaikki ne sanat,
Jotka lienen salaa unohtanut uskoa
Silloin, kun suunniteltiin ikuisuutta
Jätinkin sydämeni kauaksi täältä
Rimpuillessani jahkailijan käsissä
Murehtimatta, katumatta, lähden hakemaan häntä
En tiedä, kannataako mun puhua sulle tästä
Jätinkin sydämeni kauaksi täältä
Valssatessani jossain päin maatasi
Katumatta, kannattaakohan meidän aloittaa
Tarinaa, jos meidän on pakko erota