Maailmaan mä avaraan
Jos mennä voisin vaeltamaan
Ja voisin nähdä kaiken sen
Myös paikankin niin lämpöisen
Mikä ohjaa kohtaloa?
Mikä on ollut ainiaan?
Maailmaan mä avaraan
Jos mennä voisin vaeltamaan
Ja voisin nähdä kaiken sen
Mi viepi ihmisen onnehen
Kaihoten nyt katselen
Kun lentää tuolla lintu pienoinen
Se nousta korkealle saa
Ja näkee kauniin, kauniin maan
Täällä nurmet, metsät vihannoi
Puut vetten pintaan heijastua voi
Miksi jäisin ikävään
Kun lintu siivin lähtee lentämään
Mä lapsi maanhan olen vain
Ja täällä tehtäväni sain
Vaikka joskus vaeltaa
Mä voisin kauas merienkin taa
En omaa maata unhoittaa
Mä silti tahdo milloinkaan
Minne vaiheissani joudunkin
Taas mieli tänne palaa takaisin
Niin kuin muuttolinnun tie
Ain elon polku varmaan kotiin vie
Ja mielen lämmön suuren saa
Tää kaunis, armas synnyinmaa