Ehkä..
Ehkä meitä ei ole tehty muuttumaan
Ehkä emme koskaan osaakaan
Mutta se ei ole oleellisin osa sitä mitä sinä merkitset minulle
Yö kun laskeutuu
Ja silmäni sulkeutuvat…sinä ilmestyt
Ja syvälle sisimpääni on haudattu rakkaus,
Jonka olemassaolosta et tiedä
Annan ajan olla sen, joka päättää mitä olet minulle
Jätän vaistojeni varaan
Ja pimeydestä kaikki palautuu
Kirkkaana
Ja kyllä aina ajoittain
Sinun on vaikea ymmärtää
Minun muotoutumistani sellaiseksi kuin sinä halusit minun olevan
Olen yhä täällä kun menneisyyden tuoksut palaavat
Ja se ei ole sitä mitä luulet
Ja tiedän, että tämän iskun sietäminen ei tule olemaan helppoa
Mutta tiedän myös, että loppujen lopuksi
Sillä ei ole merkitystä mitä sinä ajattelet.. minusta
Päästäen irti, ei enää taisteluja
Aika näyttää mitä tulet merkitsemään minulle
Päästäen irti, vapauttaen vaistoni
Pimeydestä minä aion tulla vielä esiin
Kirkkaana
Annan ajan päättää mitä sinä olet minulle
Jätän sen vaistojeni varaan ja taivas ilmestyy vielä
Kirkkaana
Ehkä meitä ei ole tehty muuttumaan
Ehkä emme koskaan osaakaan