Unelmoiden vallankumouksista
joentörmällä
Oli illuusioita
kämmeneni sisällä jonka jätit pull-overisi alle
Jos pahalla ajatellaan, heikkouttani
etten enempää ole opiskellut
nuoruuteni lauluista
ja Robert Zimmermanin korkeuksista
Oi katumusta, katumusta, katumusta
ja katumustakin
Oi katumusta, katumusta, katumusta
ja katumustakin
Menetin ilokkuuteni
laivojen kansille jotka seilasivat valloittamaan
Kadotin nopeutensa tähden
jotakin sydämestäni, jota kaipaan katuen
Oi katumuksia, katumuksia, katumuksia
ja katumustakin
Oi katumuksia, katumuksia, katumuksia
ja katumustakin
Kahdesta hevosta eli 2 CV Citroënistä
mis ovat ihmiset sen sisältä
Mun kasteesta
Pieni hopeakattila
Haluaisin kaiken palaavan
Mut kaik on menneisyyttä vain
Ja laulan itseni hengästyksiin
eihän minulla muuta ole kuin katumusta, katumusta
Voi katumustakin, katumuksia, katumuksia
ja katumustakin
Oi katumuksia, katumuksia, katumuksia
ja katumustakin
ja katumus
katumuskin
ja vielä katumus
ja katumus
katumus
katumus
katumus
katumus
katumus
katumus
katumus
katumus