Ikkunoittemme takaa
Olemme näkevinämme, kun maailma katoaa
Ja linnut ovat paikalla
Joka päivä ne laulavat täyttä kurkkua
Kielellä jonka kai osaan
Ilo täällä käy
Katselen niiden sulkia
Masentaa, sydämeni on painava kuin alasin
Mutta hymyilen totta tosiaan
Onko se kovan onnen huippu
Jos saa vanhat tapansa takaisin
Ammoiset viisautensa
Kuten sinäkin, minä ristin sormeni
Jotta rakkaus lumoaisi päiviä onnellisia
Että elämä tanssisi flyygelien päällä
Että lempi, enkelit täyttäisivät toiveemme
Ja että ihmiset rakastaisivat toisiaan hieman niin kuin me kaksi
Haluaisin haukata ilmaa
Juoda hieman valoa
Ja lähteä kotoani
On ainainen talvi
Kuten sinäkin, minä olen hukannut maamerkkini
Melkein yhtä lailla olen menettänyt ääneni
Kuitenkin joka päivä luotan siihen
Aika pitää piirileikkejään
Joka minuuttii, joka sekunti
Noudatan sen lakeja
Kotona istuessa katselen tätä maailmaa
Se pystyttää tiesulkujaan, se odottaa turhaan
Ja syvällä sisimmässäni
Uskon ja ristin sormeni
Jotta rakkaus lumoaisi päiviä onnellisia
Että elämä tanssisi flyygelien päällä
Että lempi, enkelit täyttäisivät toiveemme
Ja että ihmiset rakastaisivat toisiaan hieman niin kuin me kaksi
Värittömien naamioittemme alla
Niin moni hymy erottuu siksi
Että toivo on läsnä
Tuska nyt puhukoon
Jos toisinaan saat kyyneleet
Niin älä, älä pidättele niitä
Usko minua, usko minua
Tämä on vain varjon loppu
Jalkojemme alla kasvavan
Uuden maailman aivan alku
Ukkosen jyrinä oli välttämätön
Jotta tajuntamme täyttyisi
Jostain toivosta, jostain loistosta
Kuten sinäkin, minä ristin sormeni
Jotta rakkaus lumoaisi päiviä onnellisia
Että elämä tanssisi flyygelien päällä
Että lempi, enkelit täyttäisivät toiveemme
Ja että ihmiset rakastaisivat toisiaan hieman niin kuin me kaksi
Jotta rakkaus lumoaisi päiviä onnellisia
Että elämä tanssisi flyygelien päällä
Että lempi, enkelit täyttäisivät toiveemme
Ja että ihmiset rakastaisivat toisiaan hieman niin kuin me kaksi
Me kaksi
Me kaksi