Kietoutuneina lämpöönsä
Hiekka kourissansa
Hiipuvan tuulen kyydissä
Sulauttavat he osansa
Mies joka hukutti ikävänsä
Kohtaa ne polullansa
Näkee kajon silmissänsä
Ja hymy palaa kasvoillensa
En tunne jutun jatkoa
Mikään ei ole varmaa, mutta tiedän, että ansaitsee
Varmana olemisen syyttömyyden
Eikä väliä, he ovat voineet...
Osuu joskus
Yhdessä olemisen onneen
Maistaa lempeä
Unohtaa tovi
Helvetti ympärillä
Tämän päivän muisto
Kaikkein armain on
Aamu valon suurentanut on
Hän herää viimein
Heidän tarina on enää unta vain, mutta..
Minä muistan sen
Hän jakaa uuden elämänsä
Jonkun mukavan kanssa
Öisinkin unissaan
Hän etsii hänen kouraansa
En tunne jutun jatkoa
Mikään ei ole varmaa, mutta tiedän, että olemassa
On epäluulossa toivo
Eikä väliä, he ovat voineet...
Eikä väliä, he ovat voineet...
Osuu joskus
Yhdessä olemisen onneen
Maistaa lempeä
Unohtaa tovi
Helvetti ympärillä
Tämän päivän muisto
Kaikkein armain on