Se olit sinä - ihmisten keskellä
Se olit sinä - tärkeällä asenteellä
Se olit sinä, joka sulatit taivaani, täytenä leijoista
Joka muutit kaupungin muurit runoiksi
Sinä olit se yö, jolloin eksyimme
Tuhansien lauseiden ja vastoinkäymisten joukkoon
Tunnistaisitko minua koskaan niillä silmillä, jotka sinulla on nyt?
Ja tänäänkin lykkää huomista
Etten ajattelisi sinua enää
Mutta älä usko niitä, jotka sanoo
Että tämä aika yhdessä on hukkaan heitettyä
Älä usko niitä
Jätän aaveet menneisyydessä
Ja etsin uusia rajoja
Tässä kesäyössä
Tarvitaan vähän kylmyyttä
Jätän pelkoni tuuleen
Peittääkseni olkapääsi vain hiljaisuudellani
Enkä enää erotu joukosta
Horisontit, universumit ja kohtalot
Mutta se olet yhä sinä
Ratkaisu
Sinä olit se yö kun mietittiin
Jos sen pitäisi päättyä, minne kaikki hetket loppuvat
Nyt sinä tiedät
Ja säilytät niitä hetkiä
Ja tänäänkin lykkään huomista
Jotta en ajattelisi sinua enää
Mutta älä usko niitä, jotka sanoo
Kuinka tämä tuli muuttuu tuhkaksi heitettyä
Älä vain usko niitä
Jätän aaveet menneisyydessä
Ja etsin uusia rajoja
Tässä kesäyössä
Tarvitaan vähän kylmyyttä
Jätän pelkoni tuuleen
Peittääkseni olkapääsi vain hiljaisuudellani
Enkä enää erotu joukosta
Horisontit, universumit ja kohtalot
Mutta se olet yhä sinä
Ratkaisu
Punertavilla silmillä, jotka ovat juosseet liikaa
Tai ehkä itkeneet liikaa, en enää muista
Mutta sinun muistostasi pidän tiukasti kiinni
Se on huomiseni
Jätän aaveet menneisyydessäni
Tulevaisuudella edessäni
Mutta tässä kesäyössä
Elämä on juuri niin kuin sen pitääkin olla
Hylkään pelkoni
Ajan olkapäillä
Kirjoitan taivaamme uudelleen pimeässä uudella tavalla
Enkä voi enää erottua joukosta
Horisontit, universumit ja kohtalot
Mutta se olet yhä sinä
Ratkaisu