Juuri minulla ei ole sinulle enää mitään annettavaa
Sydän on autio kaupunki
Silmät ovat kuivat, kun olen itkenyt liikaa
Mene pois, et voi auttaa minua
Aavikolta ei saa mitään
Paitsi kiviä ja murheita
Yksinäisyys on kuin suuri maa
Saan elää siellä loppuelämän
Ja kun tuon talven lumi saa
Peittää puut ja maan
Sulkeudun murheiden valtaan
Ypöyksin koirani seuraan
Mielikuva siitä jahtaa minua
Päivien sekä öitten päätökseen
Yksinäisyys on kuin suuri maa
Saan elää siellä loppuelämän
Yksinäisyys on kuin suuri maa
Saan elää siellä loppuelämän
Kävele pois, kävele pois vilkaisematta taakse
Koko elämä on vain ollutta ja mennyttä
Kuolleesta puusta ei saa mitään
Paitsi sen varjoa ja murheita
Yksinäisyys on kuin suuri maa
Saan elää siellä loppuelämän