Salpaavan hengenvedon ajan
Eräänä myöhäisenä kesäiltana
Enkelit lähtivät aikaisemmin
Valkotäpläisine kasvoineen
On kai liian myöhäistä
Tunnustaa sulle, että mua koskee
Sydämeeni kuolevaan
Sekä valkotäpläiset muistikuvani
Jos joku mut menettää, olen sitten omasi
Ja sylin huomassa kuolema tuudittaa meitä,
Sillä mut menettää siksi,
Että voisin pysyä vain omanasi
Ja sylin huomassa kuolema tuudittaa meitä
Sade valuu ohimoillani
Salama laulaa alastuloasi
Käpertyneenä elämääni vasten
Naurusi raikaa ja karkaa sitten
On kai liian myöhäistä
Kertoa sulle, että se koskee
Sydämeni ei ole enää entisensä,
Sillä se vaipuu hiljalleen uneen