Joskus minä suren kuolleita,
Jotka eivät vielä ole sellaisia.
Joinakin iltoina pimeän tullen, - painajaisia ja
kauhistuksia -
Pelkojeni edessä järkikulta taipuu.
Ja minä hautaan ruumiita,
Joiden sydän vielä hakkaa.
Joinakin iltoina pimeän tullen, - painajaisia ja
kauhistuksia -
Pelkojeni edessä järkikulta taipuu.
Loppumattomat ahdistukset muuttavat rakasta rakastajatarta
Kamalaa! Surkeaksi, sieluttomaksi ruumiiksi.
Koitto ja auringon lempeys
Lämmittävät säteillään
Vieläkin kosteita silmiäin
Vaan päivät ovat lyhyitä silloin,
Kun auringosta tunnetaan naamari
Ja kun pimeän tultua
Hymyt muuttuvat irvistyksiksi.