Saanko istuu pöytäänne signor, tuun pitkän matkan takaa,
ja pari ajatusta kanssanne tahtoisin jakaa,
mä olin varma että joskus vielä tuumme kohtaamaan.
Ette ehkä muista
mutta tavanneemme kerran oomme,
se kerta teki jyrkän käänteen meidän kohtaloomme
te jäitte mulle velkaa siksi tulin tilit tasaamaan.
Oon kätevä käsistä käyttämään viidakkoveistä
se terävä on, tappoaseena niin verraton.
La muerte, minun nimeni on
La muerte, kylmä ja tunteeton
Riistitte pois kaiken mikä oli mulle arvokasta
ei jäänyt miestä rinnalle, en saanut koskaan lasta
mun sydän sääliä ei tunne aivan kun ei signorkaan.
Tapoitte mun miehen paremman kuin kukaan, turvan ainoon,
ja silloin päätin että lakkaamatta teitä vainoon
siis hyvästi nyt signor, minä tulin teidät surmaamaan.
Mä vannon et pois täältä astelee vain toinen meistä
ymmärrättehän, te ette se ole, signor.
La muerte, minun nimeni on
La muerte, kylmä ja tunteeton
La muerte
La muerte, minun nimeni on