Hei José, kuule
en tehnyt sitä tahallani
lähdin hakemaan sinua ja jouduin pulaan
muuten, olipa kaunis päivä
Miten hyvä on ystäväni Josén äiti
katson häntä ja muistan sen hetken kun tiesin
kun hän aukaisi oven ja minä kysyin Joséa
hän sanoi että José on mennyt ulos eikä palaa heti
mielikuvitus lentää, lentää korkealle ja näen hänet makaamassa sohvalla ja itseni sisällä talossa
elän taas sen hetken joka sai minut menettämään
sen vähäisenkin itsehillinnän
Ja nyt olen jäämässä ihan hulluksi
mitä, mitä
minähän olen vain pikkuisen hermostunut
Mutta kun Josén äiti on tekemässä minut hulluksi
enkä aio jättää häntä sillä tunnen sen kaiken
ei se ollut minun vikani enhän minä aukaissut sitä ovea
hänen äitinsä oli se joka halusi että tulisin sisään
Nousin vaatimattoman huvilan portaita
hänen äitinsä sylissäni kädet minun ympärilläni
maatessani siinä sängyssä näin ystäväni Josén
katsomassa minua taulunkehyksissä
kävi miten kävi ja nyt en nuku hyvin
tein sen kuin velvollisuudesta en tiennyt mitä tehdä
toivon että José ymmärtää osaisi nähdä sen
se oli minulle tosi kova paikka hän saa kuullakseen
Ja nyt olen tulossa ihan hulluksi
mitä, mitä
minähän olen vain hieman hermostuneempi
Mutta kun Josén äiti on tekemässä minut hulluksi
enkä aio jättää häntä sillä tunnen sen kaiken
ei se ollut minun vikani enhän minä aukaissut sitä ovea
hänen äitinsä oli se joka halusi että tulisin sisään
Koita jäbä ymmärtää
etten ole paha tyyppi
sillä olen hyvin herkkä
ja tein sen rakkaudella
en halua että ajattelet
että nauran sinulle
sillä tykkään niin äidistäsi José