Yksinäinen mies – Joka on ollut vankilassa – Palaa vankilaan
Joka kerta kun hän leivänpalaan puree
Vankilassa hän pakenevista jäniksistä uneksi
Talvisessa maassa
Talven sumussa
Mies elää välissä katujen seinien – Juoden
Kylmää vettä ja leivänpalaan purren
Yksi uskoo että jälkeen elämän syntyy uudestaan
Anna henkesi rauhoittua – Anna talven palata uudestaan
Kanssa viinin tuoksun lämpimässä kapakassa
Ja se hyvä tuli, talli ja ne illalliset
Yksi uskoo – Niin kauan kun hän on sisällä yksi uskoo
Menet ulos illalla
Ja ne jänikset ovat ne ottaneet ja ne kuumuudessa syövät
Ne toiset – Onnellisia
Sinun on katsottava heidän menevän lasin läpi
Mies yksin uskaltaa sisään menemään juoman ottamaan
Kun se vain jäätyy ja miettii omaa viiniä:
Savun kaltainen väri, raskas tuoksu
Hän puree leivänpalaa – Mikä jänikseltä maistuu
Vankilassa, mutta hän ei enää maistu miltään
Ja viini ei tiedä enempää kuin sumua
Mies vain ajattelee takaisin niille pelloille – Onnellinen
Tietämään että ne ovat jo kynnetty
Tyhjässä huoneessa
Henkesi alla yrität laulaa
Hän näkee tupsun risuttujen harjojen pitkin rantaa
Joka oli vihreä elokuussa
Anna nartulle vihellys
Ja jänis ilmestyy ja hän ei ole kylmä enää