Korkealta putoavien haaveittemme puolesta,
Jotka ovat hukkuneet menetetyn ajan sateen
Alle ja jäisten sydämiemme puolesta, jotka
Särkyvät kovin, kovin kuluttavista sodista
Rukoilen jumalia, minä kun en usko enää kehenkään
Rukoilen jumalia kuitenkin uskomaan siihen ihmiseen
Sen haavoittuneen enkelin
Puolesta rukoilen taivasta
Palauttamaan se siivilleen
Sielujemme puolesta
Jotka murjottiin koska
Elomme kynnyksellä
Ovet olivat kiinni niiltä
Meitä surkeita tyhmyreitä
Varten, onko elämää vielä
Ennen kuin kuolema korjaa
Rukoilen jumalia, minä kun en usko enää kehenkään
Rukoilen jumalia kuitenkin uskomaan siihen ihmiseen
Sen haavoittuneen enkelin
Puolesta rukoilen taivasta
Palauttamaan se siivilleen
Rukoilen jumalia, minä kun en usko enää mihinkään
Rukoilen jumalia ojentamaan hänelle kätensä
Sen puolikuolleen enkelin puolesta, anon teiltä sitä
Että hän rakastaisi yhä
Hän rakastaisi yhä
Että hän rakastaisi yhä
Hän rakastaisi minua yhä vain yhä vain yhä vain yhä