Nyt on yli-ihmisen loputon päivä
sen määrä on kattaa ikuisuus
ken kuulee kun kuuntelee, natisee
pian kosmoksen kudelmat liitoksistaan
On tulessa sieraimet hevosien
ja kylät, ne poltetaan maahan
on seipäissä hahmoja ihmisien
ja ovimies viittoo, tulkaahan
Kun me kaadumme tulette mukana te
jotka sormeakaan ette nostaneet
kun me kerroimme teille, on määränä tuho
ja kunnia, valta ja maailma uus
Ole julmempi muita, ole moraaliton
ole puhdas kuin parkittu nahka
ole kova ja kiiltävä kuin öinen taivas
ole pyhä kuin loputtomuus
Pian taivaalla hiiltyvät lintujen kolonnat,
pelloilla autuaat roihuaa sadot
sankarit sarojen välillä marssii
ja survaisee välistä pistimellään