Ajelehdin niin kuin tyhjä lautta
Halki virtaavan joen
Tuhannen yhteisen muiston kautta
Minä riekaleina olen
Nyt taas ei mikään tunnu miltään
Enkä tiedä pitäisikökään
Kuinka paljon murhetta voin sietää
Kun en siedä enään itseenikään
Hiljaisuuteen mä jään
Ja tietenkin
Mä tahtoisin sinut mun viereen
Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen
Mut pimeys peittelee
Sä tuut mun mieleen
Verkkaisin askelin
Voi kuinka kaipaan sinua
Nyt kun jätät minua
Ajelehdin niin kuin tyhjä lautta
Halki virtaavan joen
Tuhannen yhteisen muiston kautta
Minä mielessäni hoen
Tämän joen kerran vuokses itkin
Siihen itseni miltei hukuttaen
Kun viinaa karvasta liikaa litkin
Sillä sinua vain ajattelen
Vaikka vastaan taistelen
Ja tietenkin
Mä tahtoisin sinut mun viereen
Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen
Mut pimeys peittelee
Sä tuut mun mieleen
Verkkaisin askelin
Voi kuinka kaipaan sinua
Nyt kun jätät minua
Ja tietenkin
Mä tahtoisin sinut mun viereen
Aina kun mä iltaisin yöpuulle meen
Mut pimeys peittelee
Sä tuut mun mieleen
Verkkaisin askelin
Voi kuinka kaipaan sinua
Voi kuinka kaipaan sinua
Voi kuinka kaipaan sinua
Nyt kun jätät minua
Sua kaipaan
Sua kaipaan
Voi kuinka kaipaan
Nyt kun jätät minua