KK lyrics

Koulupoikana hän jo vartioi rajaa,

ampui ritsoilla opettajaa.

Keräs jengin, hakkas pienempiään

ja itsekin turpiin sai yhtenään.

Isä poikaa löi, hän kasvatti piesten.

Pani lopulta kouluun miesten.

Vaikka turpiin saa, ei saa valittaa,

aina vahvempi sortaa heikompaa.

(Raukka) Joo

(Pelkuri) Joo

En edes osaa asentoo.

Ei poika kestänyt harmejaan,

hän meni kiltisti armeijaan.

Tällä naamalla, jota akne vaivaa,

voi vain rivissä seistä ja poteroa kaivaa.

Univormu päälle ja vastuu pois,

iltalomalla naistakin saada vois.

(Solttu) Oon

(Sankari) Oon

Suurlähettiläskin on KK.

Ei tarvi surra nyt harmejaan,

kun meni kiltisti armeijaan.

Pojan sai ja ryhtyi juhlimaan,

puolivuotias, ryömii lailla sotilaan.

Isä poikaa koulutti, vasen, vasen.

Hiekkalaatikkoon miksi hautaat aseen.

(Raukka) Joo

(Pelkuri) Joo

Isän perintökalu, se on KK.

Sillä isä torjui jo harmejaan,

meni kiltisti armeijaan.

Askel seuraava sun on intti,

jos kieltäydyt, olet kommari ja hintti.

Ja hintit ei tee lapsia ollenkaan,

joita sodassa pääsee tappamaan.

Mielenrauhaa saanut ei armeijassa,

kävi viisailta viisautta utelemassa.

Filosofi sanoi, jos ei sotia sais,

ei koskaan rauhoja solmittais.

(Puolustus-) voimat

(Rauhan) tae

Neljäs luku, neljäs jae

Jäi poika punniten harmejaan

kuuliaisesti armeijaan.

Konekivääri somasti papatti.

Isä poikansa, appensa, vävynsä, äitinsä, siskonsa, itsensä

tapatti.