Merestä yksin kohosi harmaantuva torni1
Sinusta tuli
pimeän puoleni valaiseva valo
Rakkaus tarjosi
huuman, joka ei ollut pilleristä
Mutta tiesitkö,
että kun sataa lunta
silmäni suurenevat ja
valo, jota hohdat tulee näkyväksi
(Kertosäe)
On kuin suudelman ruusulta kivikon saanut olisin
Mitä enemmän sinua saan, sen ihmeellisempää
Ja nyt kun sinun ruususi kukkii
osuu valo synkkään harmauteen
Sillä on rajansa kuinka paljon pystyn ilmaisemaan
Sinä kultani olet voimani, nautintoni, kipuni
Olet minulle eittämättä kuin kasvava riippuvuus
Kertoisitko kultani, onko se tervettä
Mutta tiesitkö,
että kun sataa lunta
silmäni suurenevat ja
valo, jota hohdat tulee näkyväksi
(Kertosäe)
Minä suudelman ruusulta kivikon sain
Minä suudelman ruusulta sain
Minä suudelman ruusulta kivikon sain
Jos kaatuisin puolimatkassa
Minä suudelman ruusulta kivikon sain
...suudelman ruusulta kivikon sain
Sillä on rajansa kuinka paljon pystyn ilmaisemaan
Sinä kultani olet voimani, nautintoni, kipuni
Olet minulle eittämättä kuin kasvava riippuvuus
Kertoisitko kultani, onko se tervettä
Mutta tiesitkö,
että kun sataa lunta
silmäni suurenevat ja
valo, jota hohdat tulee näkyväksi
(Kertosäe)
On kuin suudelman ruusulta kivikon saanut olisin
Mitä enemmän sinua saan, sen ihmeellisempää
Ja nyt kun sinun ruususi kukkii
osuu valo synkkään harmauteen
Nyt kun sinun ruususi kukkii
osuu valo synkkään
harmauteen
1. I had it as "Meressä yksin seisoi harmaantuva torni", I'm not sure if that's idomatic.