Varoittamatta vihamme leimahtaa
ihan kuin pyörässä ei ois jarruja ollenkaan
yksi kylmä kosketus tai vilkaisu tarvitaan
ja pahoiksi muututaan
kirjahylly kaadetaan
Ehkä me ollaan palattu lapsuuteen
ihan kuin isät ja äidit puhuis toisilleen
yhtä suurta ympyrää me ajassa ryömitään
kumpikin hädissään
astioita särjetään
kehää kierretään
Taivu tahtooni taivu
juovu minusta juovu
mikset sä auta mua
nyt kun eniten tarviin sua miks et
taivu tahtooni taivu
muutu vuokseni muutu
mikset sä auta mua
näin me huudamme täynnä harhaista kauhua
Emmekö pääse pahasta koskaan pois
ihan kuin rakkaudenkaipuu vanginnut meidät ois
aamukahvit keitetään ja hetken on valoisaa
maahan me katsellaan
sirpaleita siivotaan
kehää kierretään
Taivu tahtooni taivu
juovu minusta juovu
mikset sä auta mua
nyt kun eniten tarviin sua
miks et
taivu tahtooni taivu
muutu vuokseni muutu
mikset sä auta mua
näin me huudamme täynnä harhaista kauhua
Muisto
muistoista nousee pelko
pelosta kasvaa vihainen hiljaisuus
jonka juuresta ottaa voimansa raivo
raivosta nousee huuto
huudamme kunnes ympyrä sulkeutuu
kunnes kipeiksi muistoiksi riidat muuttuu