MAIJA POPPANEN
Tunsin Guthenberg-lukutoukan
Oli kotinaan kirjasto ja tuotantoa hyllyriveittäin
Monet kirjat luki mulle, ellei vallan ahminut
Teille kerron viisautensa, jonka minulle opetti näin
Hän lausui...
Kansi vain kuorta on
Siis läväytän auki johdannon
Kun silmäyksen suo ja kohtaa huomaa että kunkku kelmi on
Otsikoita, seuraa noita sitten päätellä jo voit
Ol' ensivaikutelmas kelvoton
Vaikka kansi on kaunis, kansi vain kuorta on
ELÄIMET
Ta-ru-ra-lee, ta-ra-ta-ta-ta!
Ta-ru-ra-lee, ta-ra-ta-ta-ta!
PINGVIINI
Maija Poppanen, voitko antaa esimerkin?
MAIJA POPPANEN
Ilman muuta
Jalava rouva ol' kuivunut, vaan eipä kenkään huomannut
Sen paksun kuoren alla sykki juuret mahloineen
Talven jälkeen tarhuri kun katsoi puuta kalpeaa
"Oksat pois!", hän huusi, mutta silloin puu kävi kukkimaan
MAIJA POPPANEN & JAAKKO
Nyt kuulkaa; kansi vain kuorta on
Siks läväytän auki johdannon
Kun silmäyksen suo ja kohtaa huomaa että kunkku kelmi on
Otsikoita aprikoi ja sitten päätellä jo voit
Ol' ensivaikutelmas kelvoton
Vaikka kansi on kaunis, kansi vain kuorta on
JAAKKO
Otetaanko rikkaan lesken loru?
MAIJA POPPANEN
Oi, tottahan toki!
JAAKKO
Oma suosikkini
MAIJA POPPANEN
Voit aloittaa
JAAKKO
Leidi Helmi Hienosto vei rikkautensa saarelleen
MAIJA POPPANEN
Missä pukeutui hän vain...
JAAKKO
...kahteen sulkaan, ja lehteen
MAIJA POPPANEN
Ei voitu häntä ryöstää, lojui vaatteet arkuissaan
MAIJA POPPANEN & JAAKKO
Kun ilman rihman kiertämää ei paljastaa voi rikkautaan
MAIJA POPPANEN & JAAKKO
Voi, kansi vain kuorta on
Siks läväytän auki johdannon
Kun silmäyksen suon jo kohta huomaan että kunkku kelmi on
Ta-ru-ra-lee, ta-ru-ra-la, ta-ru-ra-lee, ta-ra-ta-ta!
Ol' ensivaikutelmas kelvoton! (Ya-da-da-da)
Vaikka kansi on kaunis, kansi vain kuorta on
MAIJA POPPANEN
Hei, laula nyt siitä uppiniskasta, jookosta?
JAAKKO
Sehän on hirmuisen pitkä
MAIJA POPPANEN
No nyt kun aloitat, niin kohta lopetat
JAAKKO
Oli kerran vain lorukirjassain
Tuommoinen linna, kunkkukin, joka häpeili
Kun ei koskaan mennyt kouluun, vaan jäi tyhmäksi
Oli miekkoja noita ja kumartelijoita
Mutta mieli murheinen - voi ei!
Ei raukka ymmärtänyt kirjainta yhtä, ei lukujonoja
Vaikka kruunu oli suuri, aivot herneen kokoa
Kuningatar avas uksen, teki suuren julistuksen
"Kuulkaa herrat sekä väki, jo tulkaa hätiin!"
"Tuokaa parhaat opettajanne", itse häipyi kampaajalle
Miten kaukaa he niin, sitten saapuivatkaan
Joka koulusuunta joutuin tarjos hätään oppejaan
Mutta auttanut ei, opettajille kävi niin
Että kuningatar kiivastui, ja heidät mestattiin
Ja kerrottiin; sai vaimoparat viestiksi: "On miehenne nyt lyhempi"
Mutta siiten muukalainen astui esiin saappaissaan
"Olen itse uppiniska ja saan kunkun oppimaan!"
Kuningatar tarttui koruun, tuohan päättyy vielä poruun
Mutta torun sijaan, voi, sankari uudet säännöt loi
Onnen kruunun päähän saa, jos oma itsensä vain on
Ei sun pidä olla muuta, tai on olo mahdoton
Tarttui riemu ja nauru nyt uusiin ystäviin
Ja sateenkaarta pitkin sadun loppuun sännättiin
Lorun opetus: Ei koskaan pidä kuorta tuomita
Vaik' ei olis kuosissa
Ellei ees oo tohtori Jekyll, sitten juoskaa vaan
Kamalaa!
Yhden neuvon annan vaan, viisauden voin todistaa
Että ulkokuoren alta sisus esiin tonkikaa!
MAIJA POPPANEN & JAAKKO
Niin, se kansi vain kuorta on
Siks läväytän auki johdannon
Kun silmäyksen suon jo kohta huomaan että kunkku kelmi on
Nyt siis usko kun sanon näin
Ja aukaise kirja päivittäin
Ja kerran kiellon päälle laulu soi
Se kansi on vain - sä neuvomme sait
Se kansi on vain - ja opetustain
Vaik' kaunis on se, silti kansi vain kuorta on