Elämä kuin leffaa Fellinin
Huuliltas maistoin meskaliinin
Suhun juovuin ja sut kadotin
Vaikka luulin tietäväni paremmin
Hetken uskoin, et selviän
Että jaksaisin näin tän elämän
Sun kanssas uskalsin enemmän
Hei, miksi sä teit mulle tän
Niin niin join murheisiin taas liikaa
Antaa olla, señor, ei enää kaktusviinaa
Sun sanas kovat kuin pii
Näissä tuulissa pääni sisällä ajelehtii
Ja mä huojun, enkä osaa pitää kii
Ja kun kaadun, mut ryövätköön ne, jotka ehtii
Voiko näihin murheisiin juoda liikaa
Kyllä voi, señor, kaada lisää kaktusviinaa