Joo, sinä vuonna joulu muistutti juhannusta,
Sama sää, sama kostea tuuli, maa yhtä musta
Ja sun silmissä oli sama katse jonkun etääntyneen
Pois musta kääntyneen.
Sinä vuonna joulu muistutti juhannusta.
Mä en luopuisi ikinä,
Mut aina ei kysytä.
Niinkuin ei kaivopuiston jää, et kanna enää minua.
Niinkuin ei napapiirin sää, en kiinnosta sinua.
Joo, niin mä teen minkä voin, huudan ja kapinoin,
Mut niinkuin ei talvet oo entisellään,
Sä et rakasta minua enää,
Sä et rakasta minua enää.
Mun yöpöydäl on pölyä ja kirje sulle, ja melatoniini.
Mä otin ensin yhden, sitten kakskyt, joo mä jäin niihin kiinni.
Mä en tiedä miksi kaikki muuttuu aina silloin kun oon just ruvennut tottumaan.
Mun yöpöydällä on kirje sulle, ja melatoniini.
Mä en luopuisi ikinä,
Mut aina ei kysytä.
Niinkuin ei kaivopuiston jää, et kanna enää minua.
Niinkuin ei napapiirin sää, en kiinnosta sinua.
Joo, niin mä teen minkä voin, huudan ja kapinoin,
Mut niinkuin ei talvet oo entisellään,
Sä et rakasta minua enää,
Sä et rakasta minua enää.
Niinkuin ei kaivopuiston jää, et kanna enää minua.
Niinkuin ei napapiirin sää, en kiinnosta sinua.
Joo, niin mä teen minkä voin, huudan ja kapinoin,
Mut niinkuin ei talvet oo entisellään,
Sä et rakasta minua enää,
Sä et rakasta minua enää.