Viattomat tunteet elää jaksaa,
vaikka pimeydessä saa vain rakastaa.
Sydämet nuo samaan tahtiin hakkaa,
ne yhteen vei kaksi maailmaa.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailman
katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,
teräviin, kuin lasi marmoriin.
Juliet ja Joonatan
Unelmistaan rakensivat suojan,
niin heikon kilven aika tuhoaa.
Erot heitä jättäneet ei rauhaan,
ne säälimättä veivät mukanaan.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailman
katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,
teräviin, kuin lasi marmoriin.
Öisin tuntea saatat
vain sen kosketuksen.
Kuuman ensi rakkauden.
kun kylmyys hetken lämpöön katoaa.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailman
katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,
teräviin, kuin lasi marmoriin.
Juliet ja Joonatan,
he hukkuu myrskyn pyörteisiin
julmimpiin,
kuin varjot asfalttiin.
Juliet ja Joonatan