Jenni Vartiainen - Minä ja hän

Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut

Työni tehnyt, lapsenikin kasvattanut

Luokseni tulkaa

Katsokaa, että kaunis oon

Huuleni punatkaa

Ja jotain punaista päälleni pukekaa

Niin matka voi alkaa

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Kohtaammeko eessä kuulun katedraalin

Venäjän maalla niin kuin kohdattiin ennenkin

Onko hän siellä?

Lontoon metrossako käy viereeni istumaan

Vai käveleekö mua vastaan matkalla Syyriaan, tomuisella tiellä

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen

Olkoon silloin lintu tai lapsi

Mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan

Se tahto on Herran

Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin

Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on sielu yhteinen

Minä ja hän, tiedän sen

Meillä on elämä ikuinen