Se ei enää oo toivo, vaan se on ikävä, joka elättää
Kuinka kauan ennen kun ne meidät päästää, jaa
Mistä saisi sen voiman, tarvittavan energian,
Viettääkseen elämänsä tavallaan,
Onkohan vain joku näin haaveileva,
Sinäpä jos mut kuulet, tiedäkin, et minäkään unohtaa en halaja
{Kertosäe:}
Jaa, jaa, jaa
Unohtaa en halaja,
Jaa, jaa, jaa
Et ollaan vielä elos,
Et vielä tahtois, et kaikki ei oo lopus
Ei anneta kuolla
Tän tulen suonissamme, elo ansaitsee rakkauttamme
Katseet ovat tyhjiä, värit muuttuvat kalpeiksi,
Rakkaus nyt turhana saa tarpeeksi, jaa
Piittaamattomuudessa tunnen häviävän
Sydämiämme elähdyttäneen kipinän
Onkohan vain joku näin haaveileva,
Sinäpä jos mut kuulet, tiedäkin, et minäkään unohtaa en halaja
Minäkään unohtaa en halaja