Tuhkien päällä
pitkällään
ja yrittää
ymmärtää
nukahtaa
tainnuksissa
kieltää multa
odottaa sua
En osaa enää haaveilla
silmäni ovat kulumilla
kun rakastin sinua liikaa
en osaa enää haaveilla
en osaa enää hymyillä
ihmisille, joista ei oo mulle väliä
kiinnostuu heidän elämästään
en osaa enää niin tehdä
Saaren luo
kariutuu
vailla mennyttä
joka ohi vilahtaa
eikä nää sua
koske sua
tunne mua
turhaa
nukahtaa
tainnuksissa
kieltää multa
odottaa sua