Pääsen kyllä irti, jotten joudu katumaan.
Pääsen kyllä irti tahdittomista viuluista sun muusta.
Muuttolintujen omaatuntoa ei juuri kaivele.
Ihmiset odottavat niitä toisaalla ja toisaalla, seisoo lisää uusia ovia.
Pysy siinä, pääsen kyllä irti, pysy siinä, valehtelusta ja totuudesta.
Pysy siinä, asioista, jotka minua pidättelee.
Pysy siinä, minun äänestä ja sinun äänestä.
Pysy siinä, pyyhin muistini tyhjäksi, pysy siinä, vuodet, jolloin en sinua nähnyt.
Pysy siinä, pääsen kyllä irti, pysy siinä, kaikesta, mitä sattuisin
Ikävöimään.
Pääsen kyllä irti rakkaudesta pakon edessä,
Kaikesta, minkä tiedän niin, etten saa enää mitään niskoilleni tai huolekseni.
Pysy siinä, pääsen kyllä irti, pysy siinä, valehtelusta ja totuudesta.
Pysy siinä, asioista, jotka minua pidättelee.
Pysy siinä, minun äänestä ja sinun äänestä.
Pysy siinä, pyyhin muistini tyhjäksi, pysy siinä, vuodet, jolloin en sinua nähnyt.
Pysy siinä, pääsen kyllä irti, pysy siinä, kaikesta, mitä sattuisin
Ikävöimään.
Vasta kävelemään oppivina etevinä matkustajina
Vieläpä roska silmässä he ovat vain käymässä, missä hyvänsä ovatkin.