En minä ollut mitään
Mutta nytpä olen
Vahtimassa hänen
Öistä unennäköään
Rakastan häntä kuollakseni
Te saatte tuhota
Kaiken, minkä tahdotte
Hänen vain aukaista
Käsivartensa tarvitsee
Kaiken korjaamiseen
Kaiken korjaamiseen
Rakastan häntä kuollakseni
Hän on pyyhkinyt luvut pois
Tän kaupunginosan kelloista
Hän on tehnyt elämästäni
Kuin paperipuluja
Räväköitä nauruja
Hän on luonut siltojaan
Välille meidän ja taivaan
Ja me ylitämme niitä
Aina kun häntä
Ei haluta nukkua
Ei haluta nukkua
Rakastan häntä kuollakseni
Hän on joutunut vaikka mihin sotiin
Tullakseen niin vahvaksi nykyään
Hän on joutunut vaikka mihin sotiin
Elämässä ja lemmessä niin ikään
Hän elää parhaansa
Opaliiniunelmaansa
Tanssi maalaamiensa
Metsien uumenissa
Rakastan häntä kuollakseni
Hän pitää nauhoja
Jotka lentoon päästää
Minulle usein hoilaa
Ettei mun pitäisi yrittää
Estellä niitä
Estellä niitä
Rakastan häntä kuollakseni
Noustakseni hänen kattojen
Alle kätkettyyn luolaansa
Minun täytyy naulata
Puukenkiini lappuja
Rakastan häntä kuollakseni
Minun vain täytyy istuutua
Minun ei kannata puhua
Mitään ei kannata haluta
Minun vain täytyy koettaa
Hänelle kuulua
Hänelle kuulua
Rakastan häntä kuollakseni