Lepoon,
viet kasvos uupuneet.
Yö kun saapuu,
saa nyt matkas päätöksen.
Siintää, unen
mailla sielut menneet.
Kutsun kuulet,
luota rannan etäisen.
Miks suru sun saa?
Miks poskellas kyynel vierähtää?
Pian huomaat,
kaikki sun pelkos taakse jää.
Turvassa oot,
näet vain unta.
Mitä nyt näät,
kaukaisuudessa?
Miks kutsuu lokit sua?
Yllä veden,
paljas kuu nousee.
Laivojen tie,
sut kotiin nyt vie.
Kaikki muuttuu,
hopeiseksi.
Vedessä sielut,
välähtää.
Toivo,
yön eeltä karkaa.
Varjojen alla,
aika, muistot katoaa.
Kiellä,
et loppumme ois tää.
Rannat valkeat kutsuu.
Tapaamme taas uudelleen.
Ja turvassa oot,
näet vain unta.
Mitä nyt näät,
kaukaisuudessa?
Miks kutsuu lokit sua?
Yllä veden,
paljas kuu nousee.
Laivojen tie,
sut kotiin nyt vie.
Kaikki muuttuu,
hopeiseksi.
Vedessä laivat,
lipuvat
kauas länteen.