Tummat pilvet varjostaa.
Ja taivas alas työntää.
Kuka voisi rakastaa?
Et kotiin voi enää löytää.
Kutsu vain, niin mä saavun
sinun ensimmäisenä
tuon sydämellesi avun
ja olen sun viimeisenä.
(kertosäe):
Joskus rakkauden tiedät
olevan ikimuistoista.
Samalla vahvat ja hellät
minulle jäi muistikuvat sinusta.
Joskus rakkauden tiedät
jäävän ainiaaksi sieluun syvälle.
Miten vastaan muistoista väität
nyt hullulle sydämelle?
Saatat yrittää kiljaista.
Ei kuulu äänesi.
Kuka voisi havaita
kylmettyneen sielusi?
Usko pois, kun mä tunnen vaan
sydämeni aidot tunteet.
Jos kutsut, niin sun kanssa jaan,
mä jaan hymyt ja kyyneleet.
(kertosäe)
Kuka tietää mua paremmin,
miltä susta tuntuu kulloinkin?
Jos eksyt sä jonnekin,
niin sinut mä etsin.
Kuka pystyy käsillään sua lämmittämään,
sydämellään sua syleilemään?
Pyydä vain, niin saavun,
tulen osaksesi sun.
(kertosäe)