Satutin itseäni tänään,
nähdäkseni tunnenko vielä,
keskityin tuskaani,
ja se on vain tärkeää
Tarvitsen kyyneleitä tyhjyyteeni,
vanhan tutun tuskani,
koetan unohtaa kaiken aikojen menneiden,
mutta muistan kaiken eilisen.
[Kertosäe:]
Mitä meistä on tullut,
parhain ystäväni,
kaikki mitä tiedän
kulkee kohti loppuaan.
Ja voit saada multa kaiken sen,
tämän tomun valtakunnan,
voin viedä sinut alaspäin,
voi saada sut loukkaantumaan.
Kannan tätä sarvipäähinettä
valehtelijoiden tuolin,
täynnä rikottuja lupauksia,
joita en voi korjata.
Alle ajan tahrojen
tunteet häviävät,
sinä olet joku uusi,
vaan minä olen entiselläin.
[Kertosäe]
Ja sinulla voi olla tämä kaikki
tomun valtakuntani
voin sinut saada itkemään,
voi sinua loukata.
Jos voisin alkaa uudelleen alusta,
miljoonan mailin päässä täältä.
Eläisin itseni,
löytäsin tieni itseeni.