1. säkeistö:
Olen hippityttö, nelkytkaks,
enkä maailman paremmaks
ole nähnyt muuttuneen,
enkä kenenkään siitä suuttuneen.
Hippiaate valjuuntui,
mieheni kaljuuntui.
Muttei mitään muuta tilalla,
maailma on pilalla.
2. säkeistö:
Poikakin vain nauraa,
kun mutsi idättelee kauraa.
”Kuule, mutsi, flower power
oli sata vuotta sitten over.”
Lapseni juo pelkkää kokista,
eikä Woodstockista
kuulla halua:
se on mennyttä kalua.
Kertosäe:
Miks kaikki kaunis on niin naiivia
ja markkinoiden voimissa vain draivia?
Miks kaikki kaunis on vain vitsiä,
onni rihkamaa vain ja kitschiä?
Oli piiput ennen puuta, hipit rautaa,
nyt ne kaiken kauniin hautaa.
Haudalle laitan kukkasen
ja kukoistavan toivon edes sen.
(Kitarasoolo)
3. säkeistö:
Mies rakentelee leijaa,
poikani armeijaa.
”Sää ja sun maailmanrauhat,
mitäs niistä enää jauhat?”
Vasta lapsi on
ja jo illuusioton.
Mulla taas ei muuta tilalla,
maailma on pilalla.
(Kertosäe × 2, häivytys)