Kiroilin sinulle niin paljon
Halusin olla hyvä ystävä
Piilouduin itseeni
Kivinen sydän
Tyhjät katseet aamulla
Auringonsäde pistää kivuliaasti
Pilasin luottamuksen
Kivinen sydän
Kun tornin kello lyö
Ja usva hälvenee
Kohoaa sieltä kivi
Jossa nimeni on
Jota ympäröi vain sammal
Ja katson, kuinka maa värisee
Liha muuttuu kiveksi
Vuorovesi ei parantanut haavoja
Kuljen tietäni yksin
Ja jälleen vihaan tunteja
Kivinen sydän
Aiheutin suuren surun seurauksineen
Johdatin punasilmäisyyden luihin
Tuhottua ei voi kullata
Kivinen sydän