Heiskasen kanssa kun heiluttiin

Autolautalla hyttini venttiilistä

Mä katselen iltaan ja muistelen vaan

Kuinka Heiskasen kanssa

Helsingistä me tulimme Tukholmaan

Silloin Heiskasen kanssa kun heiluttiin

Oltiin kunnossa riskissä

Päästiin hommiinkin herrojen hotelliin

Lensi lautaset tiskissä

Nyt oon yksinään lähtenyt risteilemään

Laiva rannassa on mutta hyttiini jään

Gamla Stanin ja Skansenin tästäkin nään

Mikä kiire ois minnekään

Tosi kaukana härmästä seikkailemme

Niin Tukholman yössä me tunsimme sen

Itse olimme pussihousuinemme myös

Ihme kait´ itäinen

Silloin Heiskasen kanssa kun heiluttiin

Kujat kaikuivat jatsia

Eikä menty me yhteenkään kortteliin

Ilman nyrkkeilymatsia

Nyt oon yksinään lähtenyt risteilemään

Laiva rannassa on yhä hyttiini jään

Katson miljoonakaupunkiin kimmeltävään

Tuohan tuttu on ennestään

Lienet valojen takana jossain tuolla

Sä Heiskanen muistojas hehkuttaen

Sillä eiväthän koskaan muistot kuolla voi

Sellaisen nuoruuden

Heijaa! Heiskanen silloin kun heiluttiin

Oli meininki melkoista

Sinä jäit minä lähdin kun vierastin niin

Kieltä vaikea selkoista

Vuotten jälkeen oon lähtenyt risteilemään

Katson valoja taas niiden liikkuvan nään

Lautta lähtee siis takaisin hyttiini jään

Mikä minuun lie mennytkään

Vain sä Heiskanen vain sinä risteilystäin

Yksin ymmärrät syyn miksi hyttiini jäin

Sillä sieltä kun katselin kulmille päin

Vielä jäntevät hahmomme näin

Sinä ymmärrät ystäväin