On ilta ja myrskyinen on sää
On seitsemän palkkionmetsästäjää
He tietävät missä on lainsuojaton,
Josta kymmenentuhatta luvattu on
Haaskalinnut saalistaa
He kahluupaikkaa ylittää,
kun muuan toisesta jälkeen jää
Hän suistuu selästä raudikon
ja kuusi miestä jäljellä on
Vain varjo metsässä häilähtää
Sen kaksi huomaa, muut ei nää
He kääntyvät, oksa rasahtaa
Ja molemmat kuolleina putoaa
He ajavat ratsunsa uuvuksiin
Ja aamulla saapuvat kanioniin
Alas vierii lohkare hirmuinen
Se kaksi miehistä murskaten
Nuo kaksi jatkavat taivaltaan
Ja miehet vaanivat toisiaan
Ja vuoripolku on vaarallinen
Miks toinen horjahti pudoten
Jo viimeinen miehistä vuorella on
Luo saapuu hylätyn nuotion
Nyt viheltää joku vai tuuliko käy
Hän kääntyy ja paikalla muita ei näy
Mies seisoo laella kallion
ja taalat jo melkein taskussa on
Hän vetää, ampuu ja horjahtaa
Ei löydy palkkion kuittajaa