Jonain päivänä aion asua
Talossasi ylhäällä mäellä
Ja kun skininaapurisi katoaa jäljettömiin
Istutan pihalle puutarhan, silloin
Ne liimaavat autonlavalle ruusuja
Sinun pitäisi nähdä se, oikeasti tuhansia
Kasvoin täällä, kunnes kaikki paloi
Paitsi ovenkarmin kaiverrukset
[Kerto]
En tiedä, milloin kasvoit pituutta
Katson kuvajaisiamme vedessä
Sillalla Huntingtonin puutarhassa
Kiipesin sen aidan yli, kun olin seitsemäntoista
Ja silloin* tiesin, mitä halusin
[Säkeistö 2]
Ja kun tulen isoksi, nostan katseeni
Puhelimestani ja näen elämäni
Ja se on kuin toistuva uneni
Olen elokuvissa, en muista mitä näen
Kangas muuttuu vuorovesiaalloksi
Sitten se on asuntolahuone, kuin pensaslabyrintti
Ja kun löydän sinut
Kosketat jalkaani, ja vaadin
Mutta herään ennen kuin teemme sen
[Kerto]
En tiedä, milloin kasvoin pituutta
Vedessä täytyy olla jotakin
Kaikki kasvaa puutarhassamme
Sinun ei tarvitse tietää, että siellä kummittelee
Lääkäri laski kätensä maksani ylle
Kertoi katkeruuteni pienenevän
Ei, en pelkää kovaa työtä
Saan kaiken, mitä haluan
Minulla on kaikki, mitä haluan