Kun pohjoiseen syystuuli kääntyy,
mä nostan taas kaulukset pystyyn.
Yksin kävelen
mä yhden kerrallaan
ne meidän kulmat.
Nään ihmisten nauravat kasvot.
Ne mulle vain ei uutta kerro.
Valovirroissa
tän kaupungin unelmat
tuhannet kelluu.
On poissa fiilis,
laimenneet muistotkin.
On poissa fiilis
tän kaupungin.
Tiedänhän sen, pakenee aika,
haalistuu pois rakkauden taika.
Nuo yöt elokuun,
huuma viinin makeimmankin
hiljalleen haihtuu
On poissa fiilis...
Fiilis tän kaupungin...
On poissa fiilis...
Tän kaupungin...
Tän kaupungin...
Tän kaupungin...