Favola [Finnish translation]

Kerrotaan että hän muuttui

puuksi ja ihan omasta tahdostaan

hän pysähtyi

ja jäi siihen katsomaan

maasta puhkeavia uusia kukkia

Niin

hän oli pesänä kanin ja kolibrin

tuuli opetti hänelle ihanaa makua

pihkan ja metsäisen hunajan

ja sade kasteli hänet

minun onneni – sanoi ääni hänen sisällään

tässä tässä olen löytänyt sen nyt

nyt kun voin hyvin

ja minulla on kaikki aika itselleni

enkä tarvitse enää ketään

tässä kaikki kaunis mitä elämässä on

Mutta eräänä päivänä kulkivat ohi

silmät erään tyttösen

silmät jotka olivat kuin varastetut taivaan

vielä uutuuttaan kiiltäen

ja hän tunsi juurensa värisevän

Niin ison hämmennyksen yhtäkkisen tunsi sisällään

sen minkä ainoastaan mies ilman naista voi tietää

ja hän ojensi oksansa

koskettamaan

Hän ymmärsi ettei onni ole vain puolitietä

äärettömyydestä

yhtä olivat nyt kuu ja aurinko

kivi ja pilvet nuo

yhtä olivat nauru ja itku

vai oliko vaan

mies tuossa elossa uudestaan

nyt laulu sen

kaiken täytti

tuon suuren

syvän yksinäisyyden

tämä on se totuus

jonka kaikki rakkaustarinat

sulkevat sisälleen

voidakseen uskoa