Aurinkoinen päivä, väsynyt ja murheinen
jälkeen sairaanloisen pitkän yön.
Valvonnut en siksi etten nukutuksi saa,
vaan siksi, etten tahdo nukahtaa.
Unessa saat minut uskomaan, että olet mun ainiaan.
Huomaan et etsin sua taas kaduilta ja ruuhkabussista.
Käyn vielä kantapaikan kautta sinun kotikulmilla.
Pimeydeksi kääntyy, vaikkei ilta olekkaan
kuinka turhaksi nyt kaiken tunnenkaan.
Ei ilo päätään paina, eikä huvi hälvennä sakeata mielen sumua.
Yhtenä hetkenä uskon taas, että olet mun ainiaan.
Huomaan et etsin sua taas kaduilta ja ruuhkabussista.
Käyn vielä kantapaikan kautta sinun kotikulmilla.
Valloitit silloin mut kokonaan,
enkä millään pois valtaasi saa.
Huomaan et etsin sua taas kaduilta ja ruuhkabussista.
Käyn vielä kantapaikan kautta sinun kotikulmilla.