Nämä kyyneleet, itkuinen katse
Hänen nimi1 ei ole vieressäin
En mitenkään voi palata takaisin
En voi mennä hänen luo kukkineni keväällä
Tämä tuska ei päästä toisenkaan naisen luo
Ja karkottaa tätä tuskaa on mahdotonta
Koska siitä lähtien kun me erosimme
En voi mennä luoksensa, enkä kirjoittaa kirjettä
Kertosäe:
Vaan siellä jossain niin kauan satoi lunta
Ja kesäsade vaihtuu lehtien putoamiseen
Ei väliä kuinka paljon onnellisia päiviä on
Ne kaikki lentää lintujen lailla pois
Ja vie hänet mukanaan
Vain tuska jää
Mä tatuoin hänen nimensä ainiaaksi
Ja omistin hänelle niin paljon runoja
Valkoinen lumi peitti tuskaani
Annoin hänelle mun sydämein
Hänen kanssaan näin paljon suloisia unia
Häntä katsoin mä hengittämättä
Nyt en mitenkään voi tuoda hänelle kukkakimppua
En enää mitenkään, vain sieluni itkee...
Kertosäe.