Niin tyttö leikkaa pellavansa kahtia
Hän tahtoo unohtaa, unohtaa
Hän ei enää kestä
Tahdo ei hän sitä pitää
Se oli tarkoitettu hänelle
Jolle tyttö oli lupautunut
Hänelle, joka ei koskaan palaa
Häntä tyttö ei tahdo pitää
Tyttö ottaa sen, mitä lahjaksi kerran sai
Menee ulos iltahämärään
Se uppoaa mustaan maahan
Ja tyttö taivaalle katseensa kohottaa
Kerran poika itkee
Vaikkei kukaan viitsikään anteeksi antaa
Minkä arvoiset hänen kalliit sanansa olivatkaan?
Mustassa maassa ne loppunsa saivat
Kerran poika ymmärtää
Että tyttö itki, mutta nauraa vielä
Ja kevein jaloin hän tanssii
Kuunvalossa jonkun toisen kanssa
Mikään ei tule palaamaan entiselleen
Tyttö unohtaa, unohtaa
Rakkauskin voi päättyä
Se voi kuolla petokseen
Niin tyttö leikkaa pellavansa kahtia
Hän tahtoo unohtaa, unohtaa
Hän ei enää kestä
Tahdo ei hän sitä pitää
Ja tyttö ottaa hänen valheellisen lahjansa
Menee ulos iltahämärään
Mullassa saa se nukkua
Ja tyttö taivaalle katseensa kohottaa
Kerran poika itkee
Vaikkei kukaan viitsikään anteeksi antaa
Minkä arvoiset hänen kalliit sanansa olivatkaan?
Mustassa maassa ne loppunsa saivat
Kerran poika ymmärtää
Että tyttö itki, mutta nauraa vielä
Ja kevein jaloin hän tanssii
Kuunvalossa jonkun toisen kanssa
Kerran poika ymmärtää
Että tyttö itki, mutta nauraa vielä
Ja kevein jaloin hän tanssii
Kuunvalossa jonkun toisen kanssa