Empty Chairs at Empty Tables [Finnish translation]

MARIUS:

Suru, jota ei voi sanoiksi pukea

Tuska, joka vain jatkuu

Tyhjät tuolit tyhjien pöytien ääressä

Nyt ystäväni ovat kuolleet

Täällä he puhuivat vallankumouksesta

Täällä he sytyttivät liekin loistoon

Täällä he lauloivat huomisesta

Mutta huominen ei koskaan tullut

Nurkassa olevan pöydän äärestä

He saattoivat nähdä maailman uudesti syntyvän

Ja he nousivat äänet helkkyen

Nyt voin kuulla heidät!

Sanat, jotka he lauloivat

Lauloivat he, kun olivat viimeisen kerran yhdessä

Yksinäisellä barrikadilla aamun koittaessa

Oi, ystäväni, ystäväni, antakaa anteeksi

Että yhä elän mutta te olettekin menneet

Suru, jota ei voi sanoiksi pukea

Tuska, joka vain jatkuu

Kummitusten kasvot ikkunassa

Kummitusten varjot lattialla

Tyhjät tuolit tyhjien pöytien ääressä

Missä ystäväni eivät enää koskaan tapaa

Oi, ystäväni, ystäväni, älkää kysykö minulta

Oliko uhrauksenne tarpeellinen

Tyhjät tuolit tyhjien pöytien ääressä

Missä ystäväni eivät enää koskaan laula