Onnen keiju,
Ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä.
Tee sun taiat
Et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä.
Mä haluaisin kun jokainen muu menee.
On meri lämmin ja hiekka kuumenee.
Mä tiedän äidil’ on minusta huoli
Mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää.
Kertosäe:
Ja äidin silmät on sumeat jo,
Hän sanoo: ”Maailma on vaarojen karikko.
Se sama maailma siskosi vei.
Mä sanon viimeisen sanani ja se on ei!”
(2x)
Vuodet vierii
Ja kun talo on raukee ja äiti on raukee,
Tytär riuhtoo lukkoo
Mut se ei aukee, ei, se ei aukee.
Mikään ei tätä ikävää poista.
Hän on kohta jo kuusitoista ja hän
tietää, ettei taiat auta.
Hän huutaa: ”Päästä mut ulos, jumalauta!”
Kertosäe
Ja yönä erään heinäkuun
Tytär herää, pukeutuu,
Ikkunasta lähtee maailman pauhuun.
Toisessa huoneessa,
Äiti suussaan tupakka nukahtaa ja herää pian kauhuun
Ja hän huutaa, tytärtään huutaa,
Mutta tytär on kaukana ja lähellä kuuta.
Kertosäe