[Quasimodo:]
Jumala maailma on epäoikeudenmukainen
Hän on niin komea ja minä niin ruma
Sinulle kuun antaisin
Sinä et minua lainkaan rakasta
Ja hän, ilman että mitään elettä tekee
Ilman sanaa, ilman katsetta
Hän saa hellyyttä
Syvällä sinun tummissa silmissä
Hänelle annat kehosi
Hänen lupauksensa uskot
Pidät hänen ulkoisesta kuoresta
Ilman että näet mitä sisällä piilee
Jumala maailma on epäoikeudenmukainen
Hän on lordi ja minä lurjus
Hän sinulle kuun antaisi
Sinulle joka ei koskaan mitään pyytänyt
Jumala maailma on epäoikeudenmukainen
Rakasta sinun komeaa ritaria
Sinun ruskean ihon satiini
Ei ole paljasjalkaisille tarkoitettu
Rumuuteni on loukkaus
Sinun hävyttömälle kauneudelle
Luonnonoikku
Joka ei minua rakastanut lainkaan
Jumala maailma on epäoikeudenmukainen
Meidän osa ei ole heidän
Meillä ei ole mitään omaisuutta
Mutta onko heillä sydäntä ollenkaan?
He pitsiin syntyivät
Tekemään rakkautta ja sotaa
Mutta me surkeat kastemadot
Meidän elämämme on paljon kauniimpi
Ja millä puolella Jumala sijaitsee
Puolella montrassien*
Tai puolella niiden
Jotka hänelle rukoilee aamuin ja iltaisin
Tämä Jeesus jota me ihailemme
Hän on aina pitänyt
Kolme Kuningasta heidän kultansa kaa
Verrattuna meihin köyhiin paimeniin
Luoja se että elämä on julma
Kahden sydämen vuoksi me toisimme katsomme
Minä niin ruma ja hän niin kaunis
Kuinka sinä voisit minua rakastaa