Rakastan tunneta kun me nousemme
Katsoen pientä maailma alla
Rakastan sitä unelmointia kun ajattelen
Turvaa pilvissä ikkunani ulkopuolella
Ihmettelen mitä meidät pitää niin korkealla
Voisiko olla rakkautta näiden siipien alla?
Jos me yhtäkkiä putoamme - Pitäiskö minun huutaa?
Tai olla erittäin hiljaa - Ja pitää kiinni
Suustani kun itken
Niin peloissaan kuolemisesta
Rentoudu - Kyllä - Yritän
Mutta pelko sai otteen minusta
Kyllä tämä pelko sai otteen minusta
Rakastan yön hiljaisuutta
Kun aurinko on hukkunut kuolettavaan mereen
Voin tuntea sydämeni sykkivän kun menen nopeasti
Ajantajusta joka minut pian saavuttaa
Taivas laitettu kuin polku eteeni
Mutta kuka päättä minkä tien otamme?
Kun ihmiset ajelehtivat unimaailmaan
Silmäni suljen ja käteni tärisevät
Ja aionko nähdä uuden päivän?
Kuka muuten tätä ajaa?
Näen oman hautani
Kosk' pelko sai otteen minusta
Kyllä tämä pelko sai otteen minusta
Ei ylös eikä alas kelluen
Ihmettelen milloin maahan osun
Aikooko maa kehoni alla täristä
Ja heittää nukkuvan sydämesi hereille?
Voisiko se tähtiä vapisuttaa kuunvalaisemista taivaista?
Voisiko se vetää kyyneleen sinun kylmistä silmistä?
Aion elää oikealla puolella ja nukkua vasemmalla
Se on miksi kaiken on pakko olla rakkautta tai kuolemaa
Kyllä tämä pelko sai otteen minusta