Asun eräässä vanhan Montmartren kolkassa
Isäni saapuu kotiin joka ilta humalassa
Ja ruokkiakseen meidät kaikki neljä
Äitiparkani tekee pesulassa töitä
Silloin kun olen kipeä, jään ikkunalleni
Katsomaan, kun muukalaiset kulkee ohi
Silloin kun päivänvalo hälvetä alkaa
On asioita, jotka mua hieman pelottaa
Kotikadullani on väkeä, joka käyskentelee
Kuulen, kun ne kuiskii ja öiseen aikaan
Kun nukahdan renkutuksen "tuudittamana"
Minut ykskaks herättää jotkin huudot
Viheltimenvedot, laahaavat, lähtevät
Tulevat askeleet
Minkä jälkeen sydäntäni läpikotaisin kylmäävä hiljaisuus
Kotikadullani on käyskentelevää väkeä
Ja minä tutisen, on kylmä ja pelottaa
Isä eräänä päivänä sanoi: "Tyttöni
Et sä nyt tähän loputtomiin jää
Ei susta mihkään oo - tää on perhettä
Kannattais sun tulla päästä omilleen
Olet miesten mielestä aika nätti
Sen kun lähdet sitten tänä iltana
On kyllä naisa, jotka hakkivat elantonsa
Käyskentelemällä jalkakäytävillä"
Kotikadullani on naisia jotka, käyskentelee
Kuulen, kun ne hyräilee ja öiseen aikaan
Kun nukahdan renkutuksen "tuudittamana"
Minut ykskaks herättää jotkin huudot
Viheltimenvedot, laahavat, lähtevät
Tulevat askeleet
Minkä jälkeen sydäntäni läpikotaisin kylmäävä hiljaisuus
Kotikadullani on käyskentelevää väkeä
Ja minä tutisen, on kylmä ja pelottaa
Ja nyt jo viikkotolkulla
Oon koditon, oon rahaton
En tiedä, kuinka muut asiasta selviää
Mut mä en saanut asiakasta löydettyä
Pyytelen almuja ohi kulkevilta
Leivän murua, vähän lämpöä
En kumminkaan ole kovin uskalias
Nyt minä vuorostani pelotan heitä
Kotikadullani joka ilta mä käyskentelen
Ne kuulee, kun nyyhkin ja öiseen aikaan
Kun tuuli renkutuksensa taivaalle viskaa
Koko vartaloni on jäässä sateen vuoksi
Enkä kestä enää, odotankin itse asiassa
Että laupias Jumala tulee
Kutsumaan minut lämmittelemään aivan vierelleen
Kotikadullani on enkeleitä, jotka vievät mut
Mukanansa, ainiaaksi painajaiseni on ohi